
Päivä oli taas aluillaan Brooklynstreetillä ja Kristy on herännyt jo aikaisin sillä menee katsomaan jongjööraus esitystä ,joka on kahvilan edustalla.

´´Missä mun aurinkolasit on?!´´ kuului tytön ääni jostain.

'' Mmm... Katso kaapistasi. Ehkä ne ovat siellä. Toivottavasti et ole _taas_ kadottanut niitä'' Kristyn äiti totesi.

´´Äääh! Niin rasittavaa, kun kaikki on hukassa!´´ Kristy valitti ,vaikkakin lopetti sen piakkoin äitinsä toteamuksesta: '' Pitäisit parempaa huolta tavaroistasi ''

´´ No jaa '' tyttö luovutti.'' Okei, lähden nyt. Moikka! '' Hän katsahti viimeisen kerran vielä peiliin ennen kuin katosi ulos ovesta.

´' Toivottavasti en unohtanut mitään '' neiti ajatteli ja pian sen jälkeen astui sisään bussin automaattiovista.

´´Oi, en malta odottaa, että pääsen näkemään esitystä!´´ Kristy unelmoi ajatuksissaan autossa.

´´Onpa paljon väkeä´´ Kristy totesi, kun oli päässyt paikalle.

Tiittii di tit ti tiii dii ti di di tit ti tii... ♫♫ Musiikki pauhasi.

´´Voi kuinka taitavaa!´´ Kristy ihaili.



´´Whuhuu! Hyvä!´´ Kristy kannusti. Hän ei koskaan aiemmin ole ollut tälläisessä esityksessä.

Pian hänen hymynsä kuitenkin hyytyi huomattuaan erään henkilön
´´ Mitä hän täällä tekee?!´´ Kristy ajatteli raivoissaan.

´´En halua, että hän näkee minut!´´ Kristy panikoi.































